ArvoBIM työnantajana – Työntekijän kokemus
ArvoBIMillä on selkeä näkemys siitä, mitä arvoja se yrityksenä edustaa, mutta millainen on työntekijän kokemus todellisuudessa?
”Noni, katotaas mitä täst tulee”, pohti allekirjoittanut mielessään ilmoittaessaan tämän tekstin kirjoitushetkestä noin kuukautta aiemmin silloiselle työnantajalleen siirtyvänsä toiseen yritykseen tehtäviin, jollaisista hänellä ei verrattain kirjavasta työurastaan huolimatta ollut aiempaa käytännön kokemusta.
Kiinnostukseni rakennusalan tiedonhallinnalliseen puoleen oli herännyt viimeistään diplomityöni kirjoittamisen aikana, ja kun tämän yhdisti kehityskeskeiseen ajattelutapaani sekä uudenkarheutta säteilevän tietomallikonsultointiin keskittyvän yrityksen työpaikkailmoitukseen, oli soppa (eli tässä tapauksessa työhakemus) käytännössä jo valmis. Päätöstä ja ennen kaikkea uskallusta ottaa hyppy tuntemattomaan edelsi muuan toimitusjohtajan kanssa käydyt pitkät keskustelut, joiden pohjalta olin entistäkin vakuuttuneempi siitä, että tässä yrityksessä pääsisin toteuttamaan itseäni sisäisten motivaattorieni mukaisesti. Vaikka luottamukseni omaan osaamiseeni onkin aina ollut vahvaa, aiheutti ammatillisen elämän päälaelleen pyöräyttäminen erinäisiä niin henkisiä kuin fyysisiäkin reaktioita.
Näin jälkiviisaana on helppo todeta, että olisi ehkä voinut olla vähemmänkin huolissaan.
Edellä mainittu toinen yritys oli ArvoBIM Oy, ja muuan toimitusjohtaja oli Irina Hirvonen, ArvoBIMin henkilöstön vielä tuolloin ainoa jäsen. Itse itselleni asettamiani paineita ei siis varsinaisesti lievittänyt tosiasia, että palkkaamiseni johti osakeyhtiön kokonaishenkilöstön 100 %:n kasvuun. Irinan kanssa olimme räätälöineet minulle osittain jopa kunnianhimoisen työnkuvan, ja vaikka Irina selvästi painotti mitä hän minulta odottaa ja ei odota, en voinut (itselleni tyypilliseen tapaan) olla maalaamatta mielessäni kaikenkattavia kauhukuvia tulevaisuudesta, menneisyydestä ja nykyhetkestä.
Outi Sivonen pohtii Duunitorin artikkelissa, kuinka ”olennaista on ymmärtää ihmisyys osana työyhteisön arkea”. Samaisen artikkelin ehkä hieman banaalikin toteamus siitä, kuinka työyhteisössä ei johdeta koneita, on toki relevantti ajatus etenkin nykystandardien mukaan, mutta ajatukseen hukkuu merkittävä määrä nyansseja, jotka muun muassa ArvoBIMillä työskennellessään voi kokea päivittäin.
Ulospäin ArvoBIMin kuvaus itsestään saattaa paatuneimmalle kyynikolle vaikuttaa tyypilliseltä ”hyvään pöhinään” pyrkivän startupin tahto-tavoitetilalta ilman sen konkreettisempia mittareita tai edistämistoimia, mutta nyt näin työntekijän näkökulmasta vaikuttaisi, että ArvoBIMin korulauseet tarkoittavat juuri sitä itseään: inhimillisyyttä, käytännöllisyyttä ja eettisyyttä.
Vaikka pidänkin itseäni jopa poikkeuksellisen hyvinvointiorientoituneena yksilönä, on itsellänikin ollut opettelemista yrityksen arvomaailman mukaisten käytäntöjen kokonaisvaltaisessa sisäistämisessä: esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointiin tähtäävät vapaaehtoiset työkokeilut, aktiivinen rohkaisu siihen, että oma hyvinvointi asetetaan työn edelle, sekä johdon inhimillinen ja oma-aloitteinen ote sen varmistamiseksi, ettei työntekijöiden rajoja koetella millään osa-alueella, ovat ainakin oman kokemukseni mukaan työmaailmassa vielä toistaiseksi lähes ennenkuulumattomia ilmiöitä.
”Vaikuttaisi, että ArvoBIMin korulauseet tarkoittavat juuri sitä itseään: inhimillisyyttä, käytännöllisyyttä ja eettisyyttä”
Allekirjoittanut ja tämän karvainen assistentti Irinan kanssa perehdytyspäivänä
Erilaisuus ei tunnu tarkoittavan ArvoBIMillä eriarvoisuutta, vaan päinvastoin yrityksen työkulttuurissa paistaa läpi ihmisten omakohtaisuuden tunnistaminen ja yksilöllisen erityisosaamisen arvostus ja aktiivinen hyödyntäminen. Yritys luottaa työntekijöidensä kykyyn ja antaa heille aktiivisesti vastuuta, kuitenkaan heittämättä heitä suoraan suden suuhun ennestään tuntemattomilla osa-alueilla. ArvoBIMillä voit olla työntekijänä lähes varma, että sinulle kehitetään – ellei jopa itsestään kehity – koherentti tasapaino työn, henkilökohtaisten tavoitteiden ja vapaa-ajan välillä.
ArvoBIMin yritysjohdon käytännöt ja käyttäytyminen siis edustavat hyvässä mielessä jossain määrin stereotyyppistäkin nuoremman sukupolven johtajuutta, ja Irina onkin onnistunut ehkä jopa alimyymään itsensä ja yrityksensä ihmislähtöisyyden syvimmän olemuksen (tämän voinee päätellä jo siitä, että työntekijä joutuu ensimmäisten työviikkojensa aikana yllättymään positiivisesti henkilöstöjohtamisarvojen käytännön mittakaavasta).
”Erilaisuus ei tarkoita ArvoBIMillä eriarvoisuutta”
Lyhyestä virsi kaunis: työntekijän kokemus on, että ArvoBIM vaikuttaisi olevan elävä esimerkki siitä, kuinka asioita ei tarvitse eikä kannata tehdä siten, kuten aina ennenkin on tehty. Asiakaskunnalta ja nyt todistetusti myös henkilöstöltä saatu palaute vihdoin todistanee ihmislähtöisyyden todellisen arvon jopa surullisenkuuluisasti kaavoihin kangistuneella rakennusalalla.
Ossi Sereda
Artikkelin kirjoittaja on ArvoBIMin tietomallikonsultti Ossi Sereda.
Ossi on työskennellyt aiemmin suunnittelijana, hankintakonsulttina, tutkimustehtävissä sekä rakennustyömailla.
Yhteistyö on resurssi, jonka tunnistaminen ja ennen kaikkea hyödyntäminen poikkeuksetta parantaa jokaisen projektin lopputulosta.
